Kestävyyden tarjoilu

Kestävyyslabyrintissa kulkeminen ei ole mikään helppo tehtävä millekään alalle. Ruoka- ja juoma-alalla edessä olevat haasteet ovat kuitenkin valtavia. Toivuttuaan maailmanlaajuisen pandemian nopeasti muuttuvista ja vakavista vaikutuksista, teollisuudella on nyt edessään yhä vaikeampia haasteita. Moniin niistä ei voi itse vaikuttaa, taloudellisen inflaation, nousevien energian hintojen ja tasaisesti kutistuvien marginaalien aiheuttaessa päivittäistä huolenaihetta.

Kun yhä useammat palveluntarjoajat jahtaavat samaa asiakaskantaa, kilpailu on tiukempaa kuin koskaan aikaisemmin. Tulevaisuuden päätöksiin liittyvää dilemmaa lisää tarve pysyä ajan tasalla nopeasti muuttuvista ostotottumuksista ja uusista lakisääteisistä rajoitteista.

Huolimatta siitä, että ala pyrkii pitämään montaa rautaa tulessa, se pyrkii määrätietoisesti pitämään kestävyyden tulevaisuuden kehityksensä avainelementtinä.

Ruoka- ja juomateollisuuden kestävyyspanokset

Tehtävän monimutkaisuus ja laajuus selkenee, kun tarkastelee maailmanlaajuista ruokaketjua kokonaisuutena. Teollisuus on vuosittain vastuussa 690 Mt Co₂e¹-päästöistä, eli noin kolmasosasta koko maailman päästöistä. Tämä on kuitenkin luku, joka ottaa huomioon kaiken maankäytöstä maanviljelykäytäntöihin (esimerkiksi lannoitteiden käyttö), aina pakkaukseen, kuljetukseen ja myyntipisteen kylmäsäilytykseen (joka on itsessään jo suuri myötävaikuttaja). Ruokaketjun kokonaisvaltainen yleiskatsaus on eurooppalaisen "maatilalta ruokapöytään" -strategian ytimessä ja tämä on johtanut Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan²

Kun huomion keskittymistä kavennetaan ruoka- ja juomateollisuuteen, joka valmistaa lopputuotteet (ovelta  ovelle), se tuottaa noin 11 % ruokaketjun kokonaiskasvihuonepäästöistä (GHG). Tämä vaihtelee maantieteellisesti; EU:ssa luku on 11 %, kun taas Intiassa se on 1 % ja Kiinassa 3 %. Vaikka suurin osa GHG-päästöistä tapahtuu alkutuotannossa (maanviljely ja karjanhoito) tai vähittäismyynnissä (jakelu ja jälleenmyynti), tämä on silti suuri määrä. Lukema on 94 Mt CO₂e/vuosi, joka on miltei sama kuin Belgian kokonaispäästöt.

Miksi ruoka- ja juomateollisuus ottaa hiilenpoiston vakavasti...

Näet jo, minkä takia ala ei voi ottaa huomioon vain yhtä ongelmaa huomioon kerrallaan. Pelissä on liian monta muuttuvaa tekijää, joten tämä tekisi liiketoiminnasta haavoittuvaista. On epäilemättä selvää, että pääasiallinen huolenaihe on talousasioiden epävarmuus, oli kyse sitten inflaatiosta tai puhtaasti kuluista.

Huolenaiheet eivät kuitenkaan ole samoja kuin prioriteetit. Jopa COVID-19-kriisin huipentuman aikaan, ruoka- ja juomateollisuuden johtajat asettivat kestävyyden korkealle prioriteeteissaan. Vuonna 2020 suoritettu kysely osoitti, että 67 % ruoka-, juoma- ja maatalouspäättäjistä uskoi, ettei enää riittänyt pelkästään "olla aiheuttamatta haittoja". Selkeä yhteinen näkemys oli, että heidän tulee toimia yhdessä siirtyäkseen tehokkaamman, uusiutuvan ruokajärjestelmän käyttöön.³

Uudemmat kyselyt ovat vahvistaneet tätä kantaa, ja suurin osa ruoka- ja juomateollisuuden toimijoista asettavat kestävyyden pääasialliseksi prioriteetikseen. Tätä prioriteettia seuraa läheisesti tehokkuus/jätemäärän vähentäminen ja ruokaturvallisuus. Syyt tähän juontuvat erilaisista paineista, joihin lukeutuvat:

• kuluttajat vaativat yhä kestävämpiä tuotteita
• kilpailuedun lisääminen uusien asiakkaiden tai kaupallisten mahdollisuuksien kautta
• taloudellisen suorituskyvyn ehostaminen (alempien energiakulujen tai vähentyneen jätteen tuloksena)
• Varmistus, että toiminnat ovat yhdenmukaisia uusien määräysten kanssa

Ruoka- ja juomateollisuus on äärimmäisen tärkeää. Se on Yhdistyneen kuningaskunnan suurin teollisuusala ja se myötävaikuttaa talouteen enemmän kuin kaikki muut teollisuusalat, mukaan lukien auto- ja ilmailuteollisuus. Vuonna 2019, se tuotti Yhdysvaltain taloudelle 412 miljardia dollaria, tarjosi 1,7 miljoonalle ihmiselle elinkeinon, ja EU:ssa se työllistää 4,6 miljoonaa ihmistä ja tuottaa 1,1 biljoonan euron edestä liikevoittoa sekä 230 miljardia euroa lisäarvoa, tehden siitä yhden maanosan merkittävimmistä teollisuusaloista.

Ja lopuksi, tarvitsemme sitä selviytyäksemme. Se tunnistaa, että ilmastonmuutoksen kasvavat vaikutukset tarkoittavat, että sen on reagoitava useimpia muita nopeammin. Ilmasto-ongelmat, kuten kuivuus tai tulvat väärään aikaan ovat muita muuttuvia tekijöitä, joista ala mielellään luopuisi. Se tietää, muita aloja paremmin, että sillä on oma lehmä ojassa, kun kyseessä on planeettamme tulevaisuuden turvaaminen.

Ja siksi se kokee tehokkuuden ja kestävyyden saman kolikon vastapuoliksi

Yhdysvalloissa vastikään julkaistu Decarbonization Roadmap (tiekartta hiilenpoistoon) yksilöi ruoka- ja juomateollisuuden avainmahdollisuudeksi vähentää GHG-päästöjä, koska useimmilla muilla aloilla on ennustettu nousukausi ennen laskua. Alan monipuolisuus on haaste, mutta suunnitelma ehdottaa, että energiatehokkuus on perusta muutokselle: 

”Koska lämmin vesi ja höyry ovat ruoankäsittelytehtaiden merkittäviä energiankäyttäjiä, ja energiahävikin lähteitä, parannukset höyryntuotannon tehokkuudessa muodostavat äärimmäisen tärkeän mahdollisuuden, josta tulee tehdä huomion keskipiste. DOE arvioi, että tyypillinen teollisuushöyryarviointi pystyy tunnistamaan 10–15 prosentin energiasäästöt vuodessa"⁴ 

Yhdistyneet kuningaskunnat kuulevat kaiut lammikon toiselta puolelta. Poikkeuksellisten lämpöenergiaominaisuuksiensa ansiosta höyryä käytetään monissa toiminnoissa. Melkein puolet elintarvikkeiden jalostusalan kokonaisenergiatarpeesta on tuottaa höyryä, joka yleensä tapahtuu asentamalla kattila jokaiseen elintarviketuotantolaitokseen. Höyryn tarvetta lisää monien prosessien vaatimat tuotantonopeudet ja tuotelaatu, joten asianmukaisen höyrymäärän ja -laadun ylläpito on erittäin tärkeää.  Tehokkuus on ensimmäinen vaihe kestävyyden huomioimisessa, ja sen mukana tulee energiasäästöjen lisähyödyt.

Kun ottaa huomioon kaikki elintarvikevalmistajan kilpailevat vaatimukset, tällä on valtava hyöty siinä, että: 

"...lämmöntuottajan muuttaminen ei vaadi elintarvikejalostuslaitteiden tai tuotantolinjan muutostöitä"

Lähestymistavan kaikupohja muuttuu yhä kovaäänisemmäksi hieman pienemmän lammikon toisella puolella Manner-Euroopassa. Jälleen kerran, energiankäyttö, joka on painopisteenä, ja höyry ovat edelleen elintarvikevalmistuksen tärkeitä komponentteja. Food Drink Europen⁶ vastikään suorittama tutkimus antaa useita vinkkejä, joilla siirtyä eteenpäin:

• Lämmöntarpeen vähentäminen: esim. parempi eristys, energian talteenotto lauhteesta, puhdistus ilman lämpöä
• Lämmön sähköistäminen: sähkötoimisten kattiloiden ja/tai lämpöpumppujen käyttöönotto, jotta polttoyksiköiden tuottamaa lämpömäärää saadaan vähennettyä
• Polttoyksiköiden dekarbonisaatio: käyttämällä puhtaampia polttoaineita (vihreä vety, ammoniakki tai biopohjaiset materiaalijäämät)
• Uusiutuvan energian käyttö lämmitykseen: tiivistetty aurinkolämpö (CSR) katsotaan olevan sopivin vaihtoehto

Vertailuarvon asettaminen

Muutamilla muilla aloilla on ruoka- ja juomateollisuuden tavoin edessään erilaisia esteitä kestävässä kehityksessä. Tästä syystä on uskomatonta, että se on tämän areenan yksi kehittyneimmistä aloista. Äskettäin suoritettu tutkimus antoi alan yrityksille korkeimman arvosanansa "Ympäristöteemassaan", ja jäi ainoastaan rakennus-, rahoitus-, oikeus- ja konsultointialan taakse kokonaissuorituskyvyn osalta.⁷

Tämä on osoitus siitä, että sen on toimittava nyt tehokkuuden optimoimiseksi saatavilla olevilla välineillä ja että sillä on oltava visio siitä, miten lähestyvät kilpailevat vaatimukset saavutetaan. Alalla on vielä monta vuorta kiivettävänä mutta se on tunnistanut, ettei nyt ei ole aika jäädä paikoilleen. 

^{1 CO₂e – hiilidioksidiekvivalenttia käytetään usein mittaamaan ruoka-arvoketjun vaikutusta. Se ottaa huomioon asioita, kuten maankäytön, tai esimerkiksi sen, että yksi tonni metaania (esim. karjanhoidossa tuotettuna) vastaisi 25 tonnia Co₂e:a, koska sillä on 25 kertaa enemmän lämmityspotentiaalia.
2 https://food.ec.europa.eu/horizontal-topics/farm-fork-strategy_en#Strategy
3 The Food Industry Is Leaning Into Sustainability | TNC (nature.org)
4 Industrial Decarbonization Roadmap (energy.gov)
5 https://www.fdf.org.uk/fdf/resources/publications/decarbonisation-of-heat-across-the-food-and-drink-manufacturing-sector/
6 https://www.fooddrinkeurope.eu/resource/decarbonising-the-food-and-drink-industry/
7 Food & Beverage Companies Must Target Procurement to Boost Sustainability Perform | EcoVadis}